Juhana Kokkonen
Donald Trumpin vaalikampanjaan liittyvät sosiaalisen median kohut luovat Facebookille ja Twitterille paineita eettisempiin käytäntöihin.
Kuten nykyiseen viestintäilmastoon kuuluu, otsikon täytyy olla huomiota herättävä ja jos ei nyt täysin virheellinen niin ainakin yksinkertaistettu. Niin tässäkin kirjoituksessa. Tarkoituksena on saada huomiota, klikkauksia ja vetää ihmiset oman mediakompleksin taikapiiriin. Jo vuosien ajan osa digitaalisten palveluiden suunnittelijoista on ollut huolissaan tästä käyttäjien huomion kaappaamiseen perustuvasta toimintamallista (ks. esim. humanetech.com; calmtech.com). On väitetty, että kaikki toimijat – olivat he sitten pelinkehittäjiä, verkkolehden toimittajia, viestintäpalvelujen suunnittelijoita tai mindfulness-applikaation tekijöitä – joutuvat omaksumaan saman huomionkaappaukseen perustuvan lähtökohdan: kaikki kilpailevat kaikkien kanssa käyttäjän ajasta (Harris & Harris 2017).
Aivan viime aikoina sosiaalisen median jättiläiset Facebook ja Twitter ovat tehneet tähän nähden julkisia irtiottoja. Ensin Facebook otti virallisesti kantaa valeuutisiin ja on ilmoittanut pyrkivänsä ratkaisemaan palvelussa jaettujen väitteiden paikkansapitävyyteen liittyvää problematiikkaa (Laine 2017). Toisin sanoen Facebook pyrkii tavalla tai toisella merkkaamaan, piilottamaan tai poistamaan virheellistä uutisointia ja nostamaan näkyväksi objektiivisempia tai totuudenmukaisempia tekstejä. Vuoden vaihteessa Mark Zuckerberg ilmoitti myös haluavansa palvelunsa tukevan käyttäjien hyvin käytettyä aikaa eli nostavan käyttäjille merkityksellisen viestinnän määrää palvelussa, vaikka se tarkoittaisi palvelussa käytetyn ajan määrällistä laskua (Zuckerberg 2018). Cambridge Analytica -kriisi lisäsi näihin muutoksiin aivan uuden kertaluokan paineen.
Myös Twitter ilmoitti alkuvuodesta, että se on tunnistanut oman palvelunsa viestien huonon laadun ja pyrkii tavalla tai toisella saamaan laadukkaan viestinnän näkyvämmäksi palvelussa (Torvinen 2018).
Näkyykö näissä kannanotoissa tarve palata käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, joka ei ole täysin voittojen maksimoinnin ja liiketoiminnan skaalautuvuuden pihdeissä vai ovatko ne lopulta puhdasta retoriikkaa ja mielikuvamarkkinointia? Aika näyttää.
Nyt itse otsikkoon. On toki liioittelua liittää kaikki edellä mainittu Donald Trumpiin, mutta hänen aiheuttamansa mediamylläkkä nivoutuu mielenkiintoisesti tähän kehitykseen ja muutosvaateiden ajoitukseen. Voi siis kysyä, onnistuiko Trump muuttamaan sosiaalisen median jättiläiset (vahingossa) eettisesti tiedostavammiksi. Trumpin vaalikampanjan aikaiset valeuutiset ovat todennäköisesti ainakin osin muiden toimijoiden aikaansaannosta, mutta ne tekivät Facebookin ansaintamallin väärinkäytösmahdollisuudet näkyviksi. Cambridge Analytica -kohun jälkeen palvelun ansaintamallin problematiikka tuli myös suuren yleisön tietoon. Väärinkäytösten jälkeen Facebookin on vaikea enää esiintyä poliittisesti neutraalina alustana: vaikka itse ei sitoutuisi maksavien asiakkaiden poliittisiin viesteihin, se, että on valmis ottamaan rahaa vastaan ja antamaan oman mainonnan kohdentamisen välineistönsä tällaisten tahojen käyttöön, tekee alustasta väistämättä poliittisen toimijan. Uskoisin myös, että Trumpiin liittyvä uutisointi poleemisuudessaan ja tunteisiin vetoavuudessaan näkyy kohtuullisen hyvin Facebookin omassa analytiikassa. Ehkä tällaisen sisällön kuluttaminen ei sovi yhteen käyttäjien mieltämän hyvin käytetyn ajan kanssa.
Koska Trump on aktiivinen toimija Twitterissä ja hänen sitä kautta saamansa huomio (ja sitä kautta Twitterin saama rahallinen hyöty) on valtava, Twitterin kannanottoa laadukkaan viestinnän tukemisesta on myös kiinnostavaa verrata Trumpiin. Palvelu ei voi selvästikään poistaa Yhdysvaltojen presidentin käyttäjätunnuksia, mutta ehkä tällainen yleiseen laatuun vetoaminen voi olla piilotetusti myös poliittinen teko. Mikäli Trumpin näkyvys pienenisi uudistusten johdosta, olisi koneen ”matemaattisia” ja ”objektiivisia” algoritmeja vaikeampi syyttää oman näkyvyyden vähenemisestä. Voiko siis olla, että Trump on tehnyt meille kaikille palveluksen saamalla viestintäpalvelujen nykyisen suunnitteluetiikan näkyväksi globaalissa mittakaavassa?
Lähteet
Harris, Sam & Tristan Harris, 2017: What is technology doing to us? Podcast. https://samharris.org/podcasts/what-is-technology-doing-to-us/ Kuunneltu 8.3.2018.
Laine, Linda 2017: Facebook yrittää selättää valeuutiset jakamalla linkkejä artikkeleihin, joissa aiheeseen tarjotaan erilainen näkökulma – yhtiön suhtautumisessa on nähty lähes täyskäännös. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005313318.html Luettu 8.3.2018.
Torvinen, Pekka 2018: Twitterin toimitusjohtajalta yllättävä tunnustus: palvelu tekee maailmasta huonomman – nyt yhtiö aikoo alkaa mitata keskustelujen ”terveyttä”. https://www.hs.fi/nyt/art-2000005589033.html
Zuckerberg, Mark 2018: Facebook-postaus. https://www.facebook.com/zuck/posts/10104413015393571 Luettu 8.3.2018.
Juhana Kokkonen on digitaalisen viestinnän lehtori Metropolian viestinnän tutkinto-ohjelmassa.
Ei kommentteja